News

Turkish GP - Kimi kolumni (Finnish)

22nd August 2007
Takaisin taistoon. Lomat on pidetty. Tein ihan niin kuin toivoinkin. Nautittiin Suomen suvesta perheen ja kaverien kaa. Veneiltiin, veneiltiin paljon, krossattiin, pelailtiin tennistä ja ennen kaikkea chillailtiin. Taas jaksaa paremmin. Nyt alkaa se loppukausi, jolloin panokset ovat aina kaikkein korkeimmat. Eessä on kolme kisaa neljässä viikossa ja juuri ne kolme, joita mä oon odottanut kovasti. Istanbul, Monza ja Spa on sellaiset radat, joista mä oon aina digannut. Ne kaikki on sen tyyppisiä, että meidän auton pitäisi kulkee kovaa. Ei oo mitään elementtiä, joka olisi meitä vastaan. Vaikka tässä on pidetty breikki, niin pysyttelin sentään ajan hermolla. Oon jutellut muutaman kerran tiimin kaa ja tiedän, että tehtaalla on painettu täysillä hommia koko ajan. Pari uutta juttua on taas duunattu autoon. Tiimi lyö koko ajan 110 prosenttia likoon, jotta me tullaan koko ajan vähän nopeemmiksi. Meillä on hyvä harmonia tiimissä. Kuten siellä Shellin promossa sanoin, nyt tiedän, mikä ero on olla kuskina Ferrarilla ja McLarenilla. Mä lähden tähän loppukauteen ihan samalla tavalla kun oon ajanut jo keväästä asti. Mun täytyy voittaa ja saada enemmän pisteitä kuin ne muut, jotka ajaa mestaruudesta. Mitään loppukiriä ei voi ottaa. Täytyy vaan yrittää käyttää joka tilanne hyväksi ja toivoo, ettei kärki pysty tekee samalla tavalla. Paljon hävittävää ei mun asemassa oo. Siksi mä voin rypistellä enemmän kuin kärki. Niillä on kaikki hävittävänä. Kuusi kisaa on mun kannalta lyhyt aika, mutta kärjelle se tuntuu varmaan liiankin pitkältä. Kun yksikin noista kuudesta menee joltain huonosti, tilanne heilahtaa äkkiä. Sunnuntaina rallissakin Grönholmin Bosselle sattui yksi huono hetki ja heti se nakersi sen pistejohtoa. Nyt mennään Turkkiin. Mä oon voittanut siellä sen ekan kisan. Jokainen voitto on mulle yhtä arvokas, mutta siitä silloin tuli tosi hyvät fiilikset, kun se oli se eka kerta ja rata oli kaikille ihan uusi. Siinä radassa on paljon samaa kuin Spassa ja Silverstonessa. Kuten joka paikassa, sielläkin auton täytyy olla erittäin hyvä aerodynamiikaltaan. Se on sellainen nopea rata, jossa Ferrari on kaikkein kilpailukykyisin. Kierros ajetaan vastapäivään. Säätöihin sillä ei juuri oo merkitystä, mutta niskalihakset joutuu aina vähän kovemmalle, kun mennään siihen suuntaan. Se on varma, että viikonloppuna puhutaan taas paljon kasimutkasta. Sillä ei samanlaista historiaa kuin vaikka Eau Rougella Spassa, mutta omalla tavallaan sekin on erittäin vaativa paikka. Sitä mukavamaa on, mitä enemmän erilaisia nopeita mutkia sarjassa on. Jokainen tykkää sellaisista haasteista. Ootan perjantain treenejä jo kybällä.